Standard (EADGBE)
Jo Karjalan kunnailla lehtii puu,
jo Karjalan koivikko tuuhettuu.
Käki kukkuu siellä ja kevät on,
vie sinne mun kaihoni pohjaton.
Mä tunnen sun vaaras ja vuoristovyös
ja kaskien sauhut ja uinuvat yös
ja synnkkäin metsies aarniopuut
ja siintävät salmes ja vuonojes suut.
Siell' usein matkani määrätöin
läpi metsien kulki ja näreikköin.
Minä seisoin vaaroilla paljain päin,
missä Karjalan kauniin eessäin näin.